Sota tulisi tarpeeseen?

Kuva: Kaija Olin-Arvola. Suomalainen maaseutu muutoksen kourissa.

On tullut ajettua Ruotsin läpi lukemattomia kertoja kymmenien vuosien aikana. Kaikki on näyttänyt niin kauniilta ja siistiltä kuin vain kansankodissa ikinä voi olla. Ehkä juuri siksi oli yllätys nähdä taloushistorioitsija ja valokuvaaja Jan Jörnmarkin dokumentti Tyhjät pihat, autiot tehtaat.

Miljardeja toisensa perään on pistetty esimerkiksi valtion rakentamiin asuntoihin, joissa ei ole ollut varaa ihmisten asua. Globalisaatio ja digitalisoituminen ovat Jörnmarkin mukaan tärkeimmät syyt hävitykseen.

Dokumentissa Jan Jörnmark sanoo, ettei tiennyt itsekään kuinka paljon rappiota Ruotsissa on, vaikka oli taloudesta kirjoittanut useita kirjoja ja aihetta tutkinutkin. Vasta kun hän sattumalta löysi hylätyn huvipuiston ja alkoi valokuvata sitä, hän käsitti, mitä todella tapahtuu. – Jos minulla ei olisi taipumusta nostalgiaan ja romantiikkaan, ajaisin itkien Ruotsin läpi, Jörnmark selitti.

Jörnmark toteaa, miten vieraantuneet ihmiset synnyttävät outoja aatteita. Kapitalismiin kuuluu, että vanhaa pitää tuhota, jotta olisi pääomia, työtä ja luonnonvaroja, joilla talouden pyörät pidetään pyörimässä.

Sotahan on aina tällaisessa tilanteessa kelvannut kapitalismin avuksi ja pelastukseksi. Sitäkö tässä nyt vain odotetaan ja lietsotaankin?

Valitettavasti Jan Jörnmarkin dokumenttia ei voi katsoa Ylessä tekijänoikeudellisista syistä. Youtubessa sen sijaan löytyy Jörnmarkin karmaisevan kauniita kuvia.

Köyhiä ollaan - persekin kahdesta kappaleesta

Suomen Pankki on antanut varoituksen: kansa on ylivelkaantunut. Ketä pankki varottaa? Jos velallisia, niin kovasti on myöhäistä. Ollaan veloissa valtiota myöden.

Kun 90-luvun lamasta oli jotenkuten toivuttu, niin ukaaseja oli vaikka minkälaisia: lainaa ei saa antaa ilman reaalivakuuksia, takaajiksi ei kelvannut kuka tahansa, puskurirahastoja piti perustettaman valtion turvaksi.

Ja tässä taas ollaan uusia rahastoja perustamassa ja parkumassa, kun mahtilainoja on saanut pelkästään kiinteistövälittäjän suosituksella vuosikaudet; ja kaikenlaiset kulutusluotot ja pikavipit päälle.

Vain koronkiskureilla ei ole mitään hätää. Kun rahoituskriisi pamauttaa ihmiset päin seinää, luotottajat rikastuvat. Velkaannuttamalla kaikki valtioita myöden koronkiskurit rikastuvat.

Kun korot kiskaistaan pilviin, tapahtuu valtava omaisuuden uusjako periaatteella mulle ja mun kaverille. Pankin johtokunnassa istuva isäntä saa pilkkahinnalla omakseen kauan havittelemansa naapurin velkaisen talon.

Syklisesti toistuva lama on kapitalismin laki. Tämän lain mukaan laman aikana rikkaat rikastuvat entisestään ja köyhät köyhtyvät. Kun lama on ohi, moni joutuu katkerasti huomaamaan, että se hartaasti odotettu perintökin meni sivu suun.

Keskiluokan asema säilyy jotenkuten, mutta entistä suurempi joukko menettää etuoikeuksiaan. Harry Martinsonin mukaan keskiluokkaa on neljänlaista: 1) sivistys ja piano, 2) sivistys, mutta ei pianoa, 3) ei sivistystä, mutta piano, 4) ei sivistystä eikä pianoa.

Lue myös tämä Ilkka Luoman blogi Suomen Pankki varottaa vakavasti.

(Lähde: Harry Martinson, Nokkoset kukkivat, 1935, Suom. V. Hämeen-Anttila, Karisto 1974)

Jyrkkä ei piispan siunaukselle

Kuva: Kaija Olin-Arvola

Tämä on tarina yli 80-vuotiaasta naisesta, joka yritti henkensä pitimiksi myydä kukkia Espoon kirkon omistamassa kioskissa hautausmaan portin pielessä. Kukat kioskiin hän toi usein läheisestä tukusta kävellen, sillä hän ei omistanut omaa autoa. Seurakunta antoi hänelle häädön, koska vuokrat olivat viivästyneet. Koskaan ne eivät olleet jääneet maksamatta.

Muualla maailmassa vanhukset saavat vapaasti istua kirkkomaan aidoilla myymässä kukkiaan.

Häädetyn vanhuksen kohtelusta suivaantuneena otin yhteyttä Espoon piispaan Mikko Heikkaan, mutta hän piiloutui kiinteistönhoitajan selän taakse, vaikka on itse lähes Jumalasta seuraava.

Kiinteistönhoitaja ei halunnut asiasta keskustella. Hänellä oli ilmeisesti suurempi huoli ja murhe lähistöllä toimivasta kukkakaupasta.

Minulle piispa toivotti vain Jumalan siunausta. Siihen minä vastasin, etten hänen Jumalaansa ja siunaustaan tarvitse. Minulla on suora yhteys omaan Luojaani.

Suomen Kuvalehdessä (7.4.2012) Mikko Heikka heittäytyy taloustieteilijäksi ja siteeraa ekonomisti Kenneth Arrowia: ”Voidaan hyvin uskottavasti väittää, että suuri osa maailman taloudellisesta takapajuisuudesta voidaan selittää molemminpuolisen luottamuksen puutteella.”

Talous perustuu tietysti talouden lakeihin. Kapitalismissa talous perustuu kapitalismin lakeihin. Niistä tärkein on työn ja rikkauksien maailmanlaajuinen kasaantuminen ja riisto, työn tulosten ottaminen tekijöiltä pääoman omistajille eli kapitalisteille. Arrown ja Heikan katsannosta riisto unohtuu kokonaan: Kas norsua en hoksannutkaan, kuten ystäväni totesi.

Omana ihanneyhteiskuntanaan Heikka esittelee luottamus- tai sopimusyhteiskuntaa. ”Vanhaan luottamuksen kulttuuriin ei kuitenkaan ole paluuta. Uudenlainen vahvan luottamuksen Suomi on rakennettava alkutekijöistä. Onko meistä siihen? Pahalta näyttää.”

Niin minustakin. Pienimmistäkään ei välitetä. Vahvaa luottamusta ei synny, jos ei ole lainkaan ihmisten keskinäistä armoa. Jumalan siunauksen jokainen syntinen saa kyllä itse pyytämällä.

Mikko Heikan artikkelin ”Rikkaat palkkasoturit: Suomen eliitti asuu kuplassa” voi lukea täältä.




Kuva: Kaija Olin-Arvola: Vaarin hauta

Yle tuuttaa

Luulisi, että uutiset ja ajankohtaisohjelmat edes jotenkin pyrkisivät objektiivisuuteen, mutta ei. Katsoin eilen A-studion uusinnan ja siellä Hjallis Tiltu Harkimo tuuttasi oikein mehevän pläjäyksen propagandaa suoraan silmille.

Hänen mukaansa muutamat ahneet pilaavat koko riistävän kapitalistiluokan maineen. Tarkoitti varmaan niitä epäpäteviä, jotka ovat jääneet kiinni. Näiden huonojen takia sitten vielä perustetaan kaiken maailman Wall Street -liikkeitä haittamaan bisneksiä.

Yrityksen tarkoitus on tietysti tuottaa voittoa, jotta pystyttäisiin kehittämään yritystoimintaa, Harkimo sanoi: Kaunis ajatus, mutta epätosi. Voittoahan on tietysti vain se, mikä jää viivan alle. Yritystoiminnan kehittämisen hoitaa yritys itse.

Harkimon mukaan Wall Street -liike syntyi siitä, että ”niin pieni osa saa niin suuren osan kaikesta”. Mutta sellaistahan Suomessa ei tapahdu, nauroi Harkimo partaansa: Heh-heh:)) (Kts. A-studio kohdassa 26.25)

Väite, ettei Suomessa olisi tuloeroja, on törkeä valhe. Tuloeroja on ja ne ovat kaiken aikaa kasvussa. Juuri niitä vain kovin kitsaasti tutkitaan. Ja syykin on selvä.

Professori Juha Siltalan mukaan amerikkalaiset toimitusjohtajat ansaitsivat 42 kertaa enemmän kuin keskiverotyöntekijä vuonna 1980 ja vuonna 2000 johtajat ansaitsivat 530 kertaa enemmän. Suomalaisen suuryrityksen johtaja ansaitsi 14-kertaa enemmän vuonna 1991 ja 30 kertaa enemmän vuonna 2001 kuin suomalainen palkansaaja keskimäärin.

Joskus 60-luvun lopulla tehtiin laaja tutkimus, jonka mukaan ylin viidesosa suomalaisista ansaitsi liki 60 prosenttia kaikesta. Alin viidesosa vain 2,5 prosenttia. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on todellinen tilanne tänään. Ei ole kuitenkaan vaikea veikata.

A-studio täällä.
Taloudellinen epätasa-arvo Suomessa.
Suomi ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa.
Tuloerot ovat tulleet jäädäkseen, tietää Taloussanomat.