Morjensta köyhät! – Peanuts, sanoi Katariina

Adonis

Florian

Paras ystävättäreni Katariina von Ille kutsui minut syntymäpäivilleen. Käytiin yksityissuihkarilla Venetsiassa juhlimassa tyttöjen kesken.

Juhlat pidettiin Katariinan omistamassa palatsissa Canal Granden varrella. Ennen varsinaisten juhlien alkamista kävimme shoppailemaasa ja kahvilla Piazza San Marcolla Venetsian vanhimmassa kahvilassa Florianissa, joka on perustettu vuonna 1720. Siellä ovat vierailleet monet maailman kuuluisimmista henkilöistä jo ennen meitä.

Katariina osti kaikille tytöille torin laidalla olevasta jalokiviliikkeestä came-korvakorut ja pienet timanttisormukset, jotka maksoivat jotain 25 780 euroa. – Peanuts, sanoi Katariina.

Me annoimme hänelle yhteisenä lahjana juuri häntä varten suunnitellun tulipunaisen Lamborghinin.

Juhlia varten palatsi oli koristeltu muinaisen Rooman tyyliin. Kristallikruunut kimalsivat ja kynttilät paloivat. Sisäänkäynnin yläpuolelta musta nainen sirotteli päällemme kultahippuja. Paikalla oli myös parikymmentä huippuunsa trimmattua adonista; kullekin vähintään yksi.

Olimme kaikki pukeutuneet roomalaiseen tyyliin. Naisilla oli kapeat hiusnauhat ja stoolissaan leveät poimupäärmeet. Vain Anita Ekbergillä ja Greta Garbolla oli tunika. Miehillä oli yllään vain silkkinen hyvin laskeutuva lannevaate.

Tarjoilu oli tarkoin mietitty. Alkuruokana oli Carpaccio vuohenjuustokastikeella ja tietysti erilaisia pieniä tapaksia kunkin maun mukaan sekä Insalata di funghi. Kaviaari! Tietysti parasta laatua - Belugaa! Kilohinta 5 670 euroa. Foie grasista eli erikoisankkaa- eikä 70 euroa kilolta maksavaa hanhenmaksakaan ollut unohdettu.

Pääruokana tarjoiltiin espanjalaiskinkkua ¨jamón ibérico de bellota¨, joka maksaa vain 255 euroa kilolta eikä se ole edes kallista. Pöydässä oli myös valkotryffeliä, jota etsitään sikojen ja koirien kanssa ja kilohinta on noin 8 500 euroa. Sitä sai vapaasti ottaa, jos nyt pitää kainalohien ja sperman aromista. – Peanuts, sanoi Katariina.

Japanilaista kobe-härkä, joka tunnetaan nimellä Wagya, tarjottiin myös. Liha tulee Japanin Hyogon alueelta. Kobe-härän maun salaisuus piilee lihan hienossa marmoroinnissa sekä siinä, että härillä on erittäin tarkka ruokavalio ja härkiä hemmotellaan mm. juottamalla niille olutta, hieromalla niitä sake-viinalla ja lukemalla niille japanilaisia haikurunoja. Sen kilohinta on yli 250 euroa.

Kalan ystäville oli tarjolla kultaista tiikerikalaa. Se maksaa yli tuhat euroa kilolta. Viime vuonna eräs kiinalainen ravintola pulitti yhdestä kalasta lähes 50 000 euroa. – Kasvisruoka! Mitä se on? kysyi Katariina.

Monet jälkiruuista oli koristeltu kullalla, jota voi ihan turvallisesti syödä aivan kuin kalsiumia tai rautaa. Sen kilohinta vain on suolaiset 21 300 euroa. – Peanuts, sanoi Katariina. Oli myös sahramilla maustettuja, ihanan kullankeltaisia leivoksia. Sahramin kilohinta on parhaimmillaan rapiat 5000 euroa. Mutta kuka nyt juhlissa säästelisi.

Civet-kahvia oli tarjolla aterian lopuksi. Civet-kahvi on kuuluisaa siitä, että ensin aasialainen kissaeläin luwak syö kahvin pavut, sulattaa ja ulostaa ne. Kahvinkerääjät ottavat ne talteen ja pesevät pavut. Kahvi maksaa 155 euroa kilolta.

Juomat olivat tietysti maailman parhaita ja kalleimpia. Ei liene mikään salaisuus, että Roederer Cristal Brut 1990, Millenium 2000 maksaa 17 625 dollaria pullolta eli noin 13 390 euroa. – Peanuts, sanoi Katariina. Itse pidin paljon - yllätys, yllätys - Isla Negra Cabernet Sauvignon Merlotista, jonka maku on keskitäyteläinen, keskitanniininen, marjainen, hennon herukkainen ja mausteinen.

Juhlat jatkuivat kaikkiaan kolme päivää ja täytyy sanoa, että niiden jälkeen oli melkoisen voipunut olo, vaikka välillä pistäydyttiinkin huvipurrella Afrikan puolella lepäämässä.