Kun 90-luvun laman jälkihoidossa alettiin Suomessa rapauttaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mallia käytiin hakemassa Uudesta Seelannista, missä kaiken piti olla niin hyvin ja mallillaan. Maassa vieraili valtuuskunta jos toinenkin. Uuden-Seelannin esimerkkiä noudattaen vähäosaisista tuli syrjäytyneitä ja kaikki vaikea alkoi olla haasteellista.
HS:n nelosen tv-uutiset oli eilen oikein listannut asioita, joissa Konservatiivisen kansallispuolueen ministeri Gerry Brownlee erehtyi Suomea arvioidessaan. Kehiin oli tietysti vedetty sekä pisa-tutkimus, että naisten äänioikeus ja demokratian kehitys kummassakin maassa. Eli oli norsu sittenkin ottanut yliotteen uutistoimituksesta.
Pisa-tutkimusta on jo ehditty monesti arvostella ennenkin. Ja naisia ei todellakaan arvosteta ainakaan pörssiyhtiöiden johdossa.
Väkivalta on päivittäistä. Ja läheskään kaikki nyrkkitappelut ja puukkohipat eivät tule julkisuuteen. Väkivalta on kulttuurissa, joka palvoo kaikenlaisia hierarkioita.
Varsin keppoisia olivat perustelut. Ja yleisestä linjasta näki, että Suomi kärsii pahasta ddr-syndroomasta; kaikki on niin hyvin kuin vain olla voi ja paremmaksi tulee kaiken aikaa. Jos et ole samaa mieltä, saat tukkapöllyä.
Siinä meni kumminkin isosti pieleen, että kansan ruokkiminen kuitattiin ylipainoisilla, joita on Suomessa enemmän kuin Uudessa-Seelannissa. Tutkimusten mukaan nimittäin ylipaino johtuu nimenomaan väärästä ruokavaliosta, joka on tunnusomaista köyhille: liikaa velliä, leipää, pottua ja puuroa, liikaa hiilihydraatteja. Liikaa kaikkea, mitä halvalla saa.
Häpeälliset leipäjonot eivät poistu nekään sillä, että asian olemassaolo suureen ääneen kielletään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti