Mitä norsu ajattelee?

Kun 90-luvun laman jälkihoidossa alettiin Suomessa rapauttaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mallia käytiin hakemassa Uudesta Seelannista, missä kaiken piti olla niin hyvin ja mallillaan. Maassa vieraili valtuuskunta jos toinenkin. Uuden-Seelannin esimerkkiä noudattaen vähäosaisista tuli syrjäytyneitä ja kaikki vaikea alkoi olla haasteellista.


HS:n nelosen tv-uutiset oli eilen oikein listannut asioita, joissa Konservatiivisen kansallispuolueen ministeri Gerry Brownlee erehtyi Suomea arvioidessaan. Kehiin oli tietysti vedetty sekä pisa-tutkimus, että naisten äänioikeus ja demokratian kehitys kummassakin maassa. Eli oli norsu sittenkin ottanut yliotteen uutistoimituksesta.


Pisa-tutkimusta on jo ehditty monesti arvostella ennenkin. Ja naisia ei todellakaan arvosteta ainakaan pörssiyhtiöiden johdossa.


Väkivalta on päivittäistä. Ja läheskään kaikki nyrkkitappelut ja puukkohipat eivät tule julkisuuteen. Väkivalta on kulttuurissa, joka palvoo kaikenlaisia hierarkioita.


Varsin keppoisia olivat perustelut. Ja yleisestä linjasta näki, että Suomi kärsii pahasta ddr-syndroomasta; kaikki on niin hyvin kuin vain olla voi ja paremmaksi tulee kaiken aikaa. Jos et ole samaa mieltä, saat tukkapöllyä.


Siinä meni kumminkin isosti pieleen, että kansan ruokkiminen kuitattiin ylipainoisilla, joita on Suomessa enemmän kuin Uudessa-Seelannissa. Tutkimusten mukaan nimittäin ylipaino johtuu nimenomaan väärästä ruokavaliosta, joka on tunnusomaista köyhille: liikaa velliä, leipää, pottua ja puuroa, liikaa hiilihydraatteja. Liikaa kaikkea, mitä halvalla saa.


Häpeälliset leipäjonot eivät poistu nekään sillä, että asian olemassaolo suureen ääneen kielletään.

Nälkä yltäkylläisyydessä on epäeettistä

Eipä mene päivääkään, kun joku jossain valittaa ylipainoa ja ylimääräisiä kiloja. Huomattavasti tätä runsaammin on vielä neuvoja ja ohjeita, miten läskistä päästään eroon.

Ylipainoon on monia syitä. Yleisin lienee liiallinen syöminen. Vääränlainen ravintokin lihottaa ja myös aineenvaihdunnalla on paksut sormensa pelissä.

Joitakin vuosia sitten etsittiin syytä liikakiloihin lihan kasvuhormonijäämistä. Tehtiin myös havainto, että runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto eli köyhien ruoka oli syynä ylipainoisuuteen.

Nälkä ei niinkään ihmisiä huoleta maissa, joissa kaikkea on yltäkylläisyyteen asti.

Kohta maapallon väkiluku ylittää seitsemän miljardin. Mutta riittäkö ruoka ja riittäkö vesi?

”Ettei totuus unohtuisi, ruokaa on nykyäänkin tarpeeksi kaikille maapallon kansalaisille. Miljardilla vain ei ole varaa ostaa sitä. Teollisuusmaat tukevat valtavilla summilla omaa maatalouttaan. Se ei helpota kehitysmaiden pyrkimyksiä kehittää omaa tuotantoaan ja tuoda peltojensa antimia maailmanmarkkinoille.” Näin kirjoittaa Mikko Puttonen Tiede-lehden numerossa 8/2011.

Samassa artikkelissa hän toteaa vedestä: ”Maatalous kuluttaa 70 prosenttia kaikesta ihmisen käyttämästä vedestä, ja suurin osa siitä menee viljelysten kasteluun. Puolet kaikesta ruoasta tuotetaan keinokastelulla. Vesivarantojen liikakäyttö on ehdyttänyt pohjavesiä ja vähentänyt jokien virtaamia. Peltomaita uhkaa maaperän huononeminen, kuivuus ja eroosio.”

Ratkaisuna näihin ongelmiin esitetään aiempaa vihreämmästä vallankumouksesta, joka ottaisi huomioon sekä ympäristön että sosiaaliset ongelmat.

Tuotekehittelyn avulla pyritään koko ajan luomaan kasvilajikkeita, jotka tuottavat satoa pienemmällä vesimäärällä ja ovat paremmin taudinkestäviä kuin edeltäjänsä.

Lisää ruokaa lautasille saataisiin, jos sitä ei päästettäisi pilaantumaan siinä määrin kuin nykyisin, jolloin 15-50 prosenttia ruoasta tärveltyy ennen kuin se ehtii lähellekään ruokapöytää.

Ruoalla keinottelu lisää myös nälkää. Esimerkiksi Intiassa ihmiset kuolevat nälkään samaan aikaan kun vilja homehtuu siiloissa spekulanttien panttaamana.

Ruoan riittävyyteen vaikuttaa myös sen jalostusaste. Jokainen käsittää, että lihansyöjät vaativat huomattavasti enemmän peltoa ravintonsa tuottamiseen kuin kasvissyöjät.

Tätä taustaa vasten voidaan hyvin sanoa, että lihansyönti on epäeettistä. Se on sitä myös siksi, että se vaatii eläinten tappamista, kun ilmankin voi tulla toimeen.