Sotia haluttiin ja sotia saatiin

”Sotarummut jatkavat soimistaan ja koko maailman kahtia jakanut suursodan riski Lähi-idässä jatkaa kasvuaan. Tämä ei ole yllättävää, koska lännen antama lokakuun aikaikkuna sotilaalliselle ratkaisulle Iran-Syyria-Libanon -liittoumaa vastaan lähestyy. Mutta miten tähän on tultu?”

Rauhaa!

Enää vain tänään

Kun katsoin tanskalaisen tv-sarjan Vallan linnake ensimmäisen tuotantokauden, pidin sarjaa erittäin hyvänä. Kun toinen tuotantokausi alkoi, olivat odotukset korkealla. Mutta heti ensimmäinen jakso oli pettymys. Se oli puhdasta sotapropagandaa.

Jaksossa perusteltiin Tanskan osallistumista vuosia kestäneisiin amerikkalaisiin kiitospäivän juhliin Afganistanissa.

Sota ja vallankin tanskalaisten osallistuminen perusteltiin sillä, että talebanit olivat tappaneet 86 000 lasta. Tämä oli luku, joka mainittiin ja se teki välttämättömäksi seikkailunhaluisten, tanskalaisten nuorten miesten veren vuodatuksen Afganistanin vuorilla.

Sanaakaan ei mainittu niistä taloudellisista eduista, joita sodalla tavoitellaan.

”Yhdysvallat aloitti geologiset tutkimukset Afganistanissa vuonna 2006. Tutkimusten pohjana käytettiin Neuvostoliiton kaivosasiantuntijoiden neuvostomiehityksen aikana 1980-luvulla keräämää tietoa. Lupaavat tulokset johtivat tarkempiin tutkimuksiin viime vuonna.

Tutkijat ovat löytäneet eri puolilta Afganistania muun muassa rautaa, kuparia, kobolttia, kultaa sekä tärkeitä teollisuudessa tarvittavia metalleja kuten litiumia ja niobiumia. Näitä mineraaliesiintymiä ei ollut aikaisemmin Afganistanin maaperästä havaittu.

Afganistanin talous perustuu nykyään oopiumin valmistamiseen, huumeiden kuljetukseen ja sekä muilta mailta saatuihin avustuksiin. Maan bruttokansantuote on The New York Timesin mukaan vain 12 miljardia dollaria. Se on pisara meressä verrattuna nyt löydettyjen esiintymien arvoon, jonka arvioidaan olevan 908 miljardia dollaria.”

Tiedot perustuvat Ylen uutiseen kesäkuulta 2010. Lisää aiheesta täällä.

Tätä sotaa myös Suomi tukee ja mikä halveksuttavinta: Vasemmisto osallistuu tätä ryöstösotaa tukevaan hallitukseen.

Afganistanin sotaa käsittelevä jakso on nähtävissä enää tämän päivän. Katso ja ihmettele.

Nato tappaa siviilejä

Vanha viisaus on, että sodan ensimmäinen uhri on totuus. Läntiset mediat eivät kerro sodan nurjasta puolesta, vaikka varmasti on tiedossa, että myös NATO tappaa siviilejä.

”Entinen yhdysvaltalainen kongressiedustaja sanoo löytäneensä todisteita NATO:n sotarikoksista ja nähneensä, kuinka NATO:n joukot mestasivat libyalaisia pyrkiessään syrjäyttämään Libyan hallituksen. Hänen mukaansa sodan geopoliittisena tarkoituksena on muuttaa Libya jälleen lännen siirtomaaksi.

Walter Fauntroy edusti Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin hallintoaluetta District of Columbiaa kahdenkymmenen vuoden ajan (1971–1991) maan kongressissa. Hän matkusti Libyaan tutkimaan mahdollisuutta tilanteen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, mutta hän joutui piiloutumaan. Monet uskoivat hänen kuolleen.

Fauntroy kuitenkin ilmestyi julkisuuteen ja väitti löytäneensä todisteita NATO:n sotarikoksista. Hän näki ranskalaisten ja tanskalaisten joukkojen hyökkäävän pieniin kyliin myöhään illalla ja mestaavan, silpovan ja tappavan sekä kapinallisia että hallituksen tukijoita näyttääkseen, kuka määrää.”

Lisää aiheesta.

Me olemme tappajia kaikki

Jokainen meistä osaa tuomita, kun naapuri hakkaa lapsiaan, mutta moniko todella puuttuu asiaan. Lapsen lyöminen on rikos, yksi suurimmista, vaikka rangaistuksista niin ei voikaan päätellä.

Me tuomitsemme julkisuuden Harri Paskarit, jotka pahoinpitelevät vaimojaan. Ja me tuomitsemme siinä sivussa kaikki puolisoittensa hakkaajat ja raiskaajat.

Kun joku mielipuoli hyökkää viattomien kimppuun niin kuin Norjassa tapahtui, koko maailma paheksuu. Poliitikot tuomitsevat ja koko julkisuus tuomitsee.

Mutta maailmassa tapetaan kaiken aikaa joukoittain ihmisiä eikä kukaan sano mitään, jos asialla ovat meidän miehemme. Jos tappaminen on meidän etujemme puolustamista, se on täysin laillista. Tottahan meidän pitää saada turvata omat öljymme, vetemme ja kaikki muut rikkautemme.

Sodat saavat ihmisiltä hiljaisen siunauksen: Maailman ongelma eivät ole pahat ihmiset, vaan hyvät jotka vaikenevat.

Libyan sodan raunioille ja uusille apajille halajaa jo Suomikin. Vaikka sotaa ei vielä ole edes käyty loppuun eikä syyllisiä tuomittu, niin ulkoministeri Erkki Tuomioja on jo myymässä suomalaista osaamista rauhanrakentajana. Tästä osaamisesta Kosovo on hyvä esimerkki.

Ja tappaminen sen kuin jatkuu. Parhaillaan maailmassa tapetaan ihmisiä suurin joukoin nälkään ja tauteihin, mutta hyvinvoivat länsimaalaiset vain levittävät lisää rasvaa leivän päälle.

Kummallista on, että kaikkein suurimmat rikokset saavat tapahtua ihan niin kuin kaikki ihmiset olisivat kuuroja ja sokeita – täyttä omaatuntoa vailla.

”Seitsemän kertaa olen halveksinut sieluani:

Ensimmäisen kerran, kun se oli nöyrä

saavuttaakseen arvostusta.

Toisen kerran, kun näin sen ontuvan

raajarikkoisen edessä.

Kolmannen kerran, kun se sai valita vaikean ja

helpon välillä ja se valitsi helpon.

Neljännen kerran, kun se teki väärin ja

lohduttautui sillä, että myös muut tekevät väärin.

Viidennen kerran, kun se voitti heikkoudet ja

ja piti kärsivällisyyttään voimakkuutensa ansiona.

Kuudennen kerran, kun se halveksi kasvojen

rumuutta eikä tiennyt, että se oli yksi sen omista

naamioista.

Ja seitsemännen kerran, kun se lauloi ylistyslaulun

ja piti sitä hyveenä.”

(Lainaus: Kahlil Gibran, Mestarin sanoja, Merta ja hiekkaa, Karisto, Hämeenlinna 1993)