Presidentit matokupilla. Minä valitsen Jarpin.

”Lohjalaisen Voipion perheen vanhemmat Heidi ja Jasu kutsu meirän kotiinsa koska halusivan ansaita rispektiä teini-ikäästen lastensa silmissä”, kertovat Duudsonit. Ensin hyökättiin johonkin Immulan K-kauppaan ajamaan enduroa niin että vessapaperirullat lensivät ja kumi paloi kaupan lattialla. Hauskaa, hauskaa.

Haavisto ja Niinistö tekivät tunnusteluja vaalitentin alkajaisiksi ja tulivat siihen tulokseen, että lokaa heittävät vain vastustajat eivät herrasmiesten omat kannattajat toisilleen. Veljekset kuin ilvekset.

Duudsonit siirtyivät testaamaan viiden lapsen isän ja äidin paineensietokykyä leipomalla äidin sokerimunkkiin toukkia. Ja äiti kiljui: Mitä helvettiä!

Lähdettiin Lohjan keskustaan kuntosalille ja isä kertoi ajaessaan, että hänellä on kaksi vasenta jalkaa ja molemmat väärinpäin perseessä kiinni. Salilla tehtiin muutamat rivot punnerrukset asennossa 69.

Niinistö oli päässyt puhumaan Jennistä: Ei, ei Jenni hänen paitojaan silitä kuin kiireessä. Saulille oli vain tehty jossain tentissä johdatteleva kysymys. Kyllä Suli on paljon parempi paitojen silittäjä kuin Jenni.

Duudsonit juoksuttivat Lohjalla pakkopaitaan puettuja lapsia pitkin katuja ja saivat houkuteltua sivullisetkin takaa-ajoon. Ja oli niin helvetin hauskaa. Mentihin viälä joukolla rullaportaita takaperin ja lohojalaaset tottelivat. Ovat muutoonkin yhtä jäyhiä kun pohojalaaset.

Haavisto tuntui olevan sitä mieltä, että Kiinaan ja Venäjälle voidaan ihan hyvin mennä neuvomaan, mitä siellä pitäisi tehdä kaupallisista eduista viis veisaten. Haavisto on Vietnamissakin kerran käynyt viisaamassa eikä kukaan suuttunut.

Duudsonit ovat siirtyneet lohjalaisperheen kanssa leikkimään Amerikan malliin ruokasotaa. Heitetään kakkuja naamaan ja kaadetaan kulhokaupalla keittoja rinnuksille.

Niinistö ja Haavisto tuntuvat edelleen kisaavan siitä, kumpi on rohkeampi röykyttämään ihmisoikeuksia polkevia diktaattoreita. EU:nkin voisi ottaa hätätilassa apuun. Iraniin pitäisi saada tarkastajia ja pakotteita, vaatii Niinistö. Sitä ei kukaan kerro, että media mustamaalaa jatkuvasti Irania ”pahan akseliin” kuuluvana valtiona, unohtaen täysin, että Iran ei ole hyökännyt minkään naapurivaltion kimppuun yli 200:n vuoteen. Vastaavasti erittäin sotaisa ydinasevaltio Israel hyökkäilee jatkuvasti naapurivaltioihinsa.

Duudsonit testaavat Voipion perheen todellista sturm und drangia. Isän ja äidin eteen on isketty matokulho. Vanhempien pitäisi nyt todistaa heittäytymiskykynsä; syödä viisi toukkaa minuutissa. Äiti voittaa ensin oman luontonsa ja popsii madot yökkäillen. Oksennus ei ole kaukana. Isä nielee madot purematta.

Tasapeli: Lapsille on nyt näytetty, että vanhemmilla on munaa.

Minä annan ääneni Jarpille. Näinhän niitä maailmanmestaruuksiakin jaetaan.

Tuli ja vesi eivät käy dialogia

Minua on jo useammaltakin taholta moitittu, kun olen ilmoittanut, etten aio osallistua presidentinvaalien toiselle kierrokselle. En aio lyödä vetoa kummankaan ehdokkaan puolesta. En aio tehdä työtä kummankaan valitsemiseksi. En myöskään äänestä kumpaakaan.

Syy tähän on yksinkertainen. Kumpikaan ehdokkaista ei ole minun ehdokkaani. He eivät kumpikaan edusta edes minkäänlaista vaihtoehtoa. Sillä ”niin on valkeata musta ja pikimusta vitivalkeaa”. Eikä heistä erota toistaankaan toinen.

Sauli Niinistö edustaa pääomaa sekä aatteiltaan että sijoituksiltaan. Niinistö kuuluu pörssien nopanheittäjiin, jotka ajattelevat ensisijaisesti oman omaisuutensa kartuttamista. Hänen kaltaisensa keikuttavat yhteistä venettä mahdollisimman suurien pikavoittojen toivossa. Pörsseissä pelattavan rahan ovat luoneet työläiset ja työ, jota Sauli Niinistö ei ole itse koskaan tehnyt.

Pekka Haavisto pitää yllä hiidioksidi-hypetystä, josta kärsivät maailman vähäosaiset. Haavisto kannattaa kuolemanrangaistusta ja tutkimatta teloittamista. Hänen mielestään Nato on saanut aikaan myös hyvää sotimalla ja tappamalla. Haavisto kannattaa terrorismia, kun asialla ovat tshetshenit. Oman ansioluettelon väärentäminen on pientä tämän muun rinnalla.

Mutta kaikkein tärkein syy, miksi en ryhdy kummankaan ehdokkaan kannattajaksi on siinä, että kumpikin yrittää häivyttää kapitalistisen yhteiskunnan perustavan ristiriidan, joka on työn ja pääoman välillä. Kumpikaan ei käsitä, että ilman työtä ei synny mitään jaettavaa. Kumpikaan ei käsitä, että työn tulosten riistäminen työntekijöiltä on rikos. Kumpikaan ei käsitä, että omistaminen on varkautta.

”Poliittinen taistelu oikeiston ja vasemmiston väillä kuvastaa suoranaisen luokkataistelun ohella myös taistelua uudistuksen ja taantumuksen välillä. Minä mielelläni uskon että se kuvastaa myös taistelua vapaan, vapautuneen ja itsenäisen ihmisen edustajien ja toisaalta pelkäävän, alistetun ja vieraantuneen ihmisen edustajien välillä.”

Tämä taistelu koskettaa jokaista meistä. Joka väittää olevansa tämän yläpuolella, haluaa pitää vallan tiukasti itsellään. Vain vallanpitäjillä on tarve hämätä tämän taistelun olemassaolo.


Lähde: Christer Kihlman, Ihminen joka järkkyi, Suom. Pentti Saaritsa, 1971, Tammi 1985

Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole

”Ja kun sotilaan mieli oli kohmettunut, kun hänen voimansa, hänen itsekurinsa ja hänen tahtonsa oli käytetty loppuun, hän vaipui lumeen. Jos hänet huomattiin, hänet potkittiin ja läimäyteltiin heikosti tajuamaan, että hänen työnsä maailmassa ei ollut vielä päättynyt, ja hän hoiperteli jaloilleen ja hapuili eteenpäin. Mutta jos hän makasi liian kauan siinä, mihin oli lysähtänyt, jätettiin hänet unohdettuna tien viereen kuolemaan. Tuuli puhalsi hänen ylitseen, ja lumi tasoitti kaiken aivan kuin häntä ei olisi ollutkaan.”

Tämä Heinrich Haapen muistiinpano on yksi koskettavimmista sodan kuvauksista, joita olen koskaan lukenut.

Nykysodissa ammutaan kaukaa ja korkealta ja usein tuntemattomat siviilit saavat kokea sotilaiden kohtalon. Sotilaita uhkaa myös toisenlainen vaara.

Tällä viikolla eräs uutinen oli, että suomalaiset ovat kehittämässä lääkettä, jolla autetaan Irakista ja Afganistanista palaavia sotilaita kokaiiniriippuvuudesta.

- Huumetilanne esimerkiksi Vietnamin sotaan verrattuna on vieläkin pahempi. Potilasmäärät Yhdysvalloissa ja suurissa teollisuusmaissa hipovat pelkästään diagnosoitujen potilaiden osalta jo 2,5 miljoonaa, kertoo Ylelle Biotien toimitusjohtaja Timo Veromaa.

Ainakaan minä en ole tehnyt lastani tykinruuaksi enkä sodan uhriksi. En usko, että tällaista kohtaloa lapselleen haluaa kukaan muukaan.

Kun aseita viime aikoina on kalisteltu entistä kuuluvammin ja entistä useammin, on syytä muistaa, että Suomen presidentillä on edelleen sananvaltaa ulkopolitiikassa. Ja nimenomaan siinä on hänen tärkein toiminta-alueensa.

Kun presidentinvaalit lähenevät, Ylen mukaan vasemmisto on jo siirtynyt Pekka Haaviston taakse. Siitäkin huolimatta, että Paavo Arhinmäki aloitti kampanjansa kertomalla, että Nato on Haaviston salarakas. Tällä siirtymällä vasemmisto on lähtenyt kannattamaan kokoomusta. Ei voi kuin kysyä: Miksi?

Paavo Väyrysen Nato-kanta on selkeä: Hän ei kannata Suomen jäsenyyttä toisin kuin Sauli Niinistö, joka puoltaa EU:n sisällä tapahtuvaa liittoutumista siten, että Natosta tulee EU:n puolustuksen peruspilari.

Paavo Väyrynen on ilmoittanut kirkkaana kantanaan, että hän haluaa pitää Suomen puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Paavo Väyrynen on ehdokkaista ainoana johdonmukaisesti puhunut aseistariisunnan tärkeydestä. Tämä ei suinkaan ole mikään toisen luokan kysymys. Ydinaseet ovat uhka koko maailmalle, olivatpa ne sitten kenen komennossa tahansa.

Lähteet:

Eyewitness History of World War II s. 161, Tammi 1962

Ylen uutiset

Uusi Suomi