Ylen välittämän uutisen mukaan ”Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) on myöntänyt Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle miljoonan euron lisätuen paikallisen seuratuen kehittämiseen. Hän kertoo, että lisäpotti osoitetaan suoraan seuratoiminnan ja alueellisten akatemioiden toiminnan tukemiseen.
Miljoona euroa kerättiin sieltä täältä pienistä puroista, kertoo Arhinmäki. Jos miljoonan kerääminen on näin helppoa, niin miksi ihmeessä maasta ei poisteta leipäjonoja?
Viimeisimmän tiedon mukaan on suomalaisten toimeentulovaikeuksissa olevin perheiden määrä kasvanut 50 000:lla viimeisen vuoden aikana. Kaikkiaan näitä perheitä tässä maassa on 650 000.
Täällä ruhonjuuritasolla näyttää kovin kummalliselta, että kilpaurheiluun panostetaan kokonainen lisämiljoona ja sen uskotaan olevan avuksi syrjäytettyjen lapsien saamiseksi kilpaurheilun pariin.
Nämä lapset joutuvat jo kilpailemaan päivittäin olemassaolostaan. Siinä on kilpailua ihan riittämiin.
Jos lapset jotain kaipaisivat, niin tällä lisämiljoonalla ei ole siihen mitään vaikutusta. Sillä palkataan vain entistä enemmän valmentajia ja köyhien kakarat saavat liikkua ihan niin kuin ennenkin tai olla liikkumatta.
Seurojen tarjoamat valmennukset maksavat jo nyt niin paljon, että vain harvalla on varaa, kun mukaan on pakko laskea kuljetukset ja kaikenlaiset varusteet plus muut kiertomatkat, jotka väistämättä kuuluvat asiaan.
Pelkästään uimahallien sisäänpääsymaksut ovat nousseet nykyisin jo niin korkeiksi, että köyhän perheen huoltaja joutuu katsomaan massiin pari kertaa ennen, kuin pakkaa lapsensa autoon ja lähtee uimaan.
Kun pelkät sukset ja luistimet haetaan kierrätyskeskuksesta, niin mihin tarvitaan näitä valmentajia?
Suomessa on 50 000 nuorta, jotka ovat kokonaan syrjäytetyt yhteiskunnasta. Mitä tekevät urheiluseurat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti