Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. elokuuta 2012

Intiaanit ovat apinoita ja puoli-ihmisiä

Näin väittivät aikoinaan Goethe ja Hegel. Vähänpä tiesivät.



Vuonna 1994 tohtori Ruth Sady aloitti kaivaukset Supen laaksossa Limasta pohjoiseen ja löysi 5000 vuotta vanhan asutuksen, joka kertoo korkeasta kulttuurista. Kulttuuri on siis vanhempi kuin esimerkiksi Kiinan, Intian, Mesopotamian ja Egyptin.



Paikassa, jota nykyisin kutsutaan Caraliksi, on ollut noin 3000 asukasta. Yhteiskunta on ollut hyvin järjestäytynyt ja todennäköisesti naisvaltainen. Alueen kaivauksissa ole löytynyt lainkaan aseita, mikä todistaa kulttuurin rauhanomaisuudesta. Valta on perustunut hierarkialle ja uskonnolle. Ihmiset ovat todennäköisesti palvoneet auringonjumalaa.



Caralin kukoistus perustui sademetsien, rannikon ja vuoriston asukkaiden yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.



Caralista on löydetty kuusi pyramidia, joista suurin on 160 metriä pitkä ja 18 metriä korkea.



Paljon myöhemmin eläneet inkat ovat ottaneet oppinsa Caralista. Inkat puhuivat myös samaa kieltä, ketšua, joka oli inkavaltakunnankin virallinen kieli.



Loppu onkin sitten historiaa, kun espanjalaiset Kolumbuksen johdolla tuhosivat inkojen kulttuurin ja ryöstivät heidän aarteensa. Pelkästään kultaa sulatettiin ja kuljetettiin Eurooppaan 180 000 tonnia.



Nykyisen Perun intiaanit kärsivät yhä tänä päivänä siirtomaavallan heille aiheuttamasta köyhyydestä.











Olin järjestämässä vuonna 1988 Karkkilassa Peru-tapahtumaa, jossa vieraana oli kaksi perulaista keraamikkoa. Ylemmän uvan maljakko on tehty erikoisella tekniikalla siten, että tekijän toisessa kädessä on pyöreä kivi, jolle hän asettaa saven ja muotoilee ruukun hakkaamalla savea puulastalla. Lintu ja pienempi maljakko on tehty muovailemalla. Esineet poltettiin purkutiilestä tehdyssä ulkouunissa, mutta hyvin ovat sekä pinta että värit säilyneet.



Ohjelma Perusta lähetettiin 3-satilta maanantaina 27.8.2012

perjantai 20. tammikuuta 2012

USA:n puolustusministeri: 'Yhdysvallat täysin valmistautunut sotaan Irania vastaan'

"'Washington ilmoittaa olevansa valmis ryhtymään sotaan Hormuzin salmessa minä tahansa hetkenä. Yhdysvaltojen armeija ei tarvitse lisäkeskityksiä mahdollista Iran-konfliktia varten, sanoi Yhdysvaltojen puolustusministeri Leon Panetta.

"Emme tee parhaillaan mitään erityisiä toimenpiteitä valmistautuaksemme tilanteeseen. Miksi? Koska tosiasiassa me olemme täysin valmistautuneet kohtaamaan tämän tilanteen." Leon Panetta sanoi.

Yhdysvallat on sanonut, että se hyökkää Iraniin, jos se yrittää katkaista Hormuzin salmen strategisen öljyväylän ja Persianlahden suun. Teheran on puolestaan uhannut katkaista liikenteen vastauksena länsimaiden ajamille pakotteille, painostukselle ja uhkailulle. Yhdysvallat ja Israel ovat toistaneet, että sotilaallinen ratkaisu on mukana keinovalikoimassa heidän käsitellessä Iranin ydinohjelmaa.

Panettan sotaa uhkuva retoriikka vastaanotettiin kylmästi Pekingissä. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Liu Weimin kommentoi torstaina että "pakotteet ja sotilaallinen uhkailu ei auta ratkaisemaan tilannetta, vaan ainoastaan pahentaa sitä." Venäjän kanta on samankaltainen.

Samaan aikaan Iranin ulkoministeri Ali Akbar Salehi on toistanut Teheranin neuvottelutahdon maan ydinohjelmista, joita länsimaat pitävät pääasiallisena syynään Iran-pakotteille. Salehi kuitenkin totesi, että se on vastapuolen tehtävä, erityisesti USA:n ja EU:n tehtävä aseettaa ajankohta ja paikka näille neuvotteluille.

"Haluamme rauhaa ja vakautta alueelle," Salehi sanoi Turkin vierailullaan. "Kutsun kaikkia maita alueella, minä pyydän, älkää antako vetää teitä vaaralliseen asemaan."

Samaan aikaan EU:n ulkopoliittinen päällikkö Catherine Ashton sanoi toimittajille, ettei neuvotteluja Iranin kanssa ole valmisteilla.
CIA:n entinen tiedustelu-upseeri, Philip Giraldi, joka toimii parhaillaan Council for the National Interest -järjestön johtajana, toteaa, että pahin mahdollinen "worst case skenaario" on nähtävissä oleva maailmansota.

"Ongelma on se, että Irania piirittää useat maat, jotka ovat hyvin vihamielisiä sitä vastaam ja joillain heistä on ydinaseita. Asetelma on täydellinen sellaiseen tilanteeseen, että suhteellisen pieni tapahtuma eskaloituu ja eskaloituu – ja eskaloituu, saa tuulta purjeisiin sytyttääkseen suursodan." Giraldi kertoi RT:n uutisille."
Lähde: RT

perjantai 7. lokakuuta 2011

Älä nussuta mun nahkalompsaa


Kokoomuksen nuorisojaoston johtaman Ylen uutiset kertoivat eilen, että Kiinassa on alettu siistiä tv:tä länsimaisesta viihdesaastasta. Poistettavien listalle ovat joutuneet niin paikallinen Idols kuin erilaiset paritusohjelmatkin. Perusteluina kiinalaiset ovat käyttäneet sitä, että oman kulttuurin asema heikkenee.

Suomessa tästä ei huolta kanneta. Omaa kulttuuria, kun tuskin enää edes on. Formaatti toisensa jälkeen laitetaan suomalaiseen kääreeseen ja sisustamista, parinhakua ja häitä riittää aamusta ehtooseen. Laatuelokuvia ja –sarjoja ei juurikaan enää näytetä ja nekin ovat uusintoja menneiltä ajoilta.

Lähes jokaisessa ajankohtaisohjelmassa heitetään kuperkeikkaa, hosutaan ja huidotaan tanssahdellaan, kimitetään ja nauretaan omille typerille vitseille. Keskusteluohjelmat ovat sellaista päälle puhumista, että ne voi ihan hyvin jättää katsomatta, koska niistä ei kuitenkaan saa mitään selvää.

Väkivaltaa ja roiskimista tulee tämänkin edestä. Kun kaikki lasketaan yhteen, massamurhia tehdään joka ilta joka kanavalla.

Uutena piirteenä erilaisissa sarjoissa on alkanut esiintyä entistä roisimpaa ulostuloa ja kiimaista vaahtoamista.

Esimerkkinä vaikka Big Brother: Miten pitkälle itsensä nöyryyttämisessä ihminen voi mennä?

Kanavilla surffaillessani on vastaan tullut myös sarja, Taran monta elämää, jonka repliikeistä tämän jutun otsikko on poimittu.

Sarjan esittelyssä kerrotaan: "Tara Gregson (Toni Collette) on tyypillinen lähiövaimo, pientä poikkeusta lukuun ottamatta: hän kärsii dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä eli sivupersoonista. Päivästä riippuen Tara on ”Alice”, 1950-luvulle jumahtanut kotiäiti. Välillä hän muuntautuu ”Buckiksi” eli asehulluksi Vietnamin veteraaniksi. Meno äityy hulvattomaksi, kun Taran nahoissa elää ”T”, flirttaileva ja riehakas teinityttö."

Enempää ei tarvitse tietää. Kotikatu kalpenee elämäntapaohjeita jakavaksi väestöliiton ja marttayhdistyksen lähetyssaarnaajaksi, joka rivien välistä neuvoo, miten pitää ajatella ja miten toimia.

Sitä vain vielä nytkin ihmettelen, millä ilveellä ihminen voidaan pakottaa maksamaan tällaisesta roskasta? Tässäkö syy siihen, että maailma on, mitä on?