Kuva: Kaija Olin-Arvola
Tunteet kuumina ollaan nyt puolesta ja vastaan, että kuka ne marjat sieltä metsästä saa viedä ja kuka ei.
Kuka
poimii ja kenen annetaan poimia ja millaisella haravalla. - Jessus
saatana ainakaan meirän pihaan ei tartte tulla. Ampua pitää.
Ja
mitä niitä etelän eläviä tänne tuomaan: lapset, työttömät ja eläkeläiset
vaan pakkotyöleireille, etteivät laiskoina makaa. Elätit perkeleet.
Ja kun vielä marjatkin muutoin jäävät metsiin mätänemään.
Näinhän se on ihmisten näkökulmasta. Ihmisen toimintaa ohjaa raha ja siitä pursuava hyöty.
Metsien
antimet mitään hukkaan mene. Pitäähän karhuille, linnuille ja muille
eläville jättää osansa. Kyllä luonto omistaan huolen pitää.
Ihminen
toheltaa. Tänään ajoi metsänomistaja tiellä hakekärrynsä kanssa, mistä
vain sauhu nousi, kun puu itsekseen kuormassa paloi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti