Kiinan kansantalouden kasvu kaksinkertaistuu joka kahdeksas vuosi.
Kiinan BKT:stä kulutuksen osuus on 20 prosenttia. Vastaava luku Suomessa on 70 prosenttia.
Kiinassa on halpa työvoima ja valtavat markkinat, siksi pääomia kannattaa viedä sinne. Pääomalla ei ole isänmaata niin kuin Karl Marx sanoi. Pääoma menee aina sinne, missä voitot ovat suurimmat.
Kiinassa tuloerot ovat suuret. Kansa kaupungeissa on vauraampaa kuin maaseudulla, missä vanhukset yrittävät tulla toimeen luontaistalouden kaltaisissa oloissa, kun nuoret ovat lähteneet kaupunkeihin paremman elämän perässä.
Jokin aika sitten tv-dokumentissa näytettiin niitä paratiisin kaltaisia olosuhteita, jotka vielä vallitsevat Kiinan maaseudulla. Valitettavasti alkuperäinen luonto joutuu kaiken aikaa entistä ahtaammalle kaupungistumisen myötä.
Kaupungeissa työläiset asuvat ahtaissa huoneissa, joihin on majoittunut useampikin perhe ja heidän lapsensa. Huoneeseen mahtuu tuskin makuusija jokaiselle ja nurkassa on kaasukeitin. Palkat ovat niin pieniä, että ihmisillä ei ole vuosiin varaa matkustaa edes omia vanhempiaan katsomaan. Köyhien lapsilla ei ole varaa koulutukseen, joten he perivät vanhempiensa kohtalon. (Edes kouluretkeen ei esittelyperheen lapsella ollut varaa, koska se maksoi 10
euroa.)
Jokainen tuotteitaan Kiinassa valmistava yritys valmistaa tuotteitaan orjatyövoimalla. Jokainen näitä tuotteita ostava kuluttaja käyttää orjatyövoimalla valmistettuja hyödykkeitä eli käytännössä omistaa orjia.
Suomalainen yrittäjä valitti tänä aamuna tv-3:n aamu-tv:ssä, että on yrittäminen Kiinassa on vaikeutunut, kun on ruvettu perimään kaikenlaisia sosiaaliturvamaksuja ja muitakin ennakoimattomia lisäkuluja.
Minne nämä raukat seuraavaksi lähtevät rahaa tekemään. Mistä vielä löytyy orjatyövoimaa?
Vai ratkaistaanko ongelma sillä, että suomalaiset muutetaan orjatyövoimaksi? Hyvässä alussa ainakin ollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti